Pitkästä aikaa kävin syöpäpolilla luovuttamassa verta. Ei tuntunut enää yhtään kotoisalta. Ei sitä tunne kuuluvansa sinne, kun on hiukset ja kulmakarvat ja kaikki.
Näin muutamia tuttuja naamojakin, mutta eivät reagoineet muhun mitenkään, joten eivät varmaan tunnistaneet. Ohimennen siis näin, joten ei me nyt toisiamme sentään tuijotettu. Ensin ajattelin, että käyn osastolla moikkaamassa ihmisiä, mutta sitten tulin järkiini.
Olin paikalla heti labran auetessa ja nyt on taas nistin käsi. Mustelma ja kipeä. En tiedä miksi, rutiinilla mä sitä painelin. Jotain siitä neulasysteemistä hajos, kun mun verta oli näytteenottopöydällä. Oli vähän kiirus töihin, niin päätin olla jäämättä selvittämään asiaa.
Käväisin vielä kolmiosairaalan puolella keuhkokuvissa ja siinäpä ne tutkimukset ensi viikon kontrollia varten olikin. Sinänsä ihan loogista, koska tutkimuksista olen ymmärtänyt, että yleisimmät uusiutumismestat ovat paikallinen tai keuhkot. Paikallinen uusiutuminen ei mun tapauksessa välttämättä kuvausta kaipaakaan. Sen verran aitoipaikalla olisi.
Hitusen tuo iho on sädehoitoalueelta turvonnut nyt muutaman viikon aikana, mutta ei mitenkään silmiinpistävästi. Sen verran, että sen itse huomaa. Mitään kiinteää siellä ei kuitenkaan tunnu, joten toivon sen johtuvan tuosta sädehoidosta.
Oli muutenkin ihan kunnon syöpä-päivä, koska äsken paikallisessa kaupassa törmäsin vielä sädehoitolääkäriin, joka mut silloin osastolle kiputippaan sieltä käytävältä passitti. Ei tunnistanut sekään, vaikka oli mun perässä kassalla, joten kai tässä jotain kehitystä ulkonäön suhteen on tapahtunut.
t. Madratios
Laittelin tossa maininnan sun blogista ku kirjottelin tota empun postausta ! että tiedoksi vain sullekkin haha! nojoo, Emppu sano että olit antanu luvan ni tossa osote http://hiemanhymya.blogspot.fi/2013/08/cancer.html
VastaaPoista