keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Tutkitaan ja hutkitaan

Jälleen yhdet kontrollit takana ja meininki oli, että soittoa tulee, jos jotain on. Ennen pääsiäistä napattiin siis veren AFOS ja keuhkokuvat.

Oudon pitkä vasteaika oli, koska tänään sieltä sitten soiteltiin ja kerrottiin, että keuhkokuvat on siistit, mutta AFOS heiluu taas ikävän korkealla. Tunnistin kyllä soittajan, joka oli sarkoomaryhmässä ja suunnittelemassa mun hoitoja, mutta ei sama kuin aikaisemmissa kontrolleissa. En tiedä miksi juuri hän soitteli.

Ei kuitenkaan lietsonut mitään sen kummempaa epävarmuutta, vaan epäili olevan yhä sytostaateista johtuvaa. Hänen oma arvauksensa oli, että hoidot rasittavat yhä maksaa ja arvo johtuisi siitä. Onhan se tietysti vähän ilkeän tuntuista, että juuri maksa siellä huutaa hoosiannaa. Jospa se näin vappuna tulisi skumpalla kuntoon?

No mutta se nyt kuitenkin halutaan varmistaa, joten se on TT-kuva edessä. Enkä edes selvinnyt natiivikuvauksella, vaan kaikkien rakastamaa varjoainetta sieltä taas runnotaan korkeapaineella. Voi perse. Mä jo luulin, että sitä ihanuutta ei tarvitsisi enää kokea.

Eihän se tietysti ole kauhean kiva, että koko ajan on jotain epäilystä päällä. Toisaalta ei tuolla nyt niin väliäkään ole. Tällaisina hetkinä sitä aina lyhyen ajan miettii, että entäs jos, mutta sitten sitä palaa realismiin. Jos siellä jotain on, niin sitten on. Ei kannata etukäteen arvailla, pelätä tai murehtia. Kuvien jälkeen ei sitten lääkäreidenkään tarvitse hetkeen arvailla.

Muuten tässä ei taas ole ihmeellistä tapahtunut. Duunipaikkaa vaihdoin ja nykyään päivät menee yhä asiakkaiden kanssa, mutta ei enää Suomalaisten. Englantia siis jutustelen ja työstän kauppaa Britteihin. Madridissakin kävin juuri pyörähtämässä ja sieltä tarttui mukaan ainakin yksi uusi asiakas. Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista olen jo pitkään halunnut itselleni päästä kehittämään ja nyt siihen vihdoin osui sopiva sauma. Hyvä fiilis!

Tatska alkaa olemaan kohtapuoliin valmis. Vielä vähän punaista väriä ja viimeistelyjä olisi luvassa, mutta sen jälkeen se olisi siinä. Onhan tuota jo 11 tuntia taas tähän mennessä tehtykin, joten saakin taas hetkeksi loppua. Ei se nyt niin kivaa ole. Vähän huijasin viimeksi ja sivelin puudutegeeliä, joka hoidoista jäi, mutta ei se nyt mitenkään huikeasti auttanut.

Sellaista tänään.


t. Madratios

5 kommenttia:

  1. Ei varmaan kivaa oo kuitenkaan tollanen epävarmuus :(. Mua kiinnostas tietää, ett paljon sulla on ollut toi afos arvo? Mullakin oli viime veriarvot ihan hyviä...mut toi afos arvo mullakin oli enemmän sielä yläpäässä, mut kuitenkin viitearvojen sisällä. Kaikennäköstä pientä kremppaa on ollut täs matkan varrella. Mäkin alotin muutama kuukaus sitten oikein kunnon liikkumisen ja sit viikko sitten tuli lonkka niin kipeeks, ett oon pitäny taukoa...kestää taas näköjään aikaa, ett se paranee. Muuten täs on mennyt ihan ok. Toivottavasti sullakin on kaikki ok ja saat taas olla rauhassa vähän aikaa ilman syöpähöpinöitä. t: Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Se on hyvä kysymys. Mä en nimittäin sitä tiedä. Ei jotenkin ole jaksanut niin paljoa kiinnostaa, että olisin kysynyt. Viimeisessä keskustelussa tarkoitukseni oli kysyä, mutta en sitten muistanut. Se arvo otetaan taas ylihuomenna, joten pitää ensi viikolla lääkärissä kysyä. Tuli nimittäin vastaanottoaikakin. TT-kuva on nyt perjantaina.

      Onhan mulla kaikki hyvin. Treeni maittaa ja painoa on nyt hoitojen jälkeen saatu 15kg lisää. Alkaa olla jo ihan atleettinen kondis. Tosin kovissa treenivoluumeissa huomaa, että ei sitä enää ihan junioritahtiin palaudu. Melkoiseen jumiin menee paikat. Pikkuhiljaa. Vielä 5kg mahdollisimman rasvatonta massaa, niin sitten alkaa olemaan painon osalta ihan ok.

      Poista
  2. Syöpäaiheiset blogit eivät varsinaisesti kuulu blogilukemistooni, mutta tänne silti parin muun blogin kautta päädyin ja päätin moikata. :) Kiinnostavalla tavalla kirjoitettua tekstiä vieraasta aiheesta. Jotain tietty Tatulta kuullut, joten siksi alkoi kuulostaa tutulta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se lienee ihan terve piirre nuoressa naisessa, että ei maanisena syöpäblogeja seuraa :) Ehkäpä tätä ei enää itsekään tarvitse niin usein päivitellä kuin hoitojen aikaan. Eikä ole mitään draamaakaan, niin tylsää luettavaahan se sellainen on.

      Poista