Syöpähommissa sitä saa tottua odotteluun. Ja siihen, että suunnitelmat muuttuu. Alkuperäinen aikataulu tästä torstaista ei siis toteutunut, koska Apotti.
Magneetti järjestyi vasta huomiselle, TT ensi viikon tiistaille. Munuaiset tsekataan P-kreatiinin muodossa labrassa myös. Kudosäyte on nyt sarkoomapatologilla, joka ilmeisesti on ollut sen kimpussa tänään.
Mikään ei ole vuosien varrella siinä mielessä muuttunut, että hoitavan tahon puolelta ei vieläkään ole kysynyt miten voin ja onko mitään oireita. Jos ei olisi tälle tasolle viety resilienssi, niin saattaisi hajottaa. Suomalaisen hoitoprosessin heikkous on ehdottomasti se, että siinä hoidetaan tasan tarkkaan vain ja ainoastaan asioita.
Nyt ihan vain periaatteesta kyrsii, että potilaan hoitopolku ei näin monen vuoden aikana ole kehittynyt omakannan luomista lukuunottamatta yhtään mihinkään. On mennyt ehkä jopa huonompaan suuntaan.
Minähän siis otin tästä samaisesta nyt ilmeisesti maligniksi todetusta patista sarkoomapolille yhteyttä jo helmikuussa, jolloin yllätyksekseni en saanut kutsua tutkimuksiin. Silloin äänestä päätellen vaihtunut kontrollihoitaja ilman lääkärin konsultaatiota blokkasi minut sanoen, että jäädään seuraamaan, jonka takia jouduin selvittelemään asiaa yksityisen puolen kautta.
Että asia edistyi ja saavutti tämän pisteen edes tässä ajassa on silkkaa tuuria. Yksityisellä puolella vain sattui tulemaan vastaan HUS:ssa syöpiä leikkaava kirurgi, joka lähetti minut ultraan ja sen lausunnosta huolimatta(!) melko suoraan sanoi, että patti kannattaisi hänen mielestään poistaa ja varmistua asiasta.
Siksi on tehtävä syöpäpolista potilasvahinkoilmoitus. Samoin asiasta lähtee nootti HUS:n johdolle, koska vaikka asia ei minua enää auttaisikaan, niin mikään tutkimus ei tue sitä, että kontrollissa olevalta sarkoomapotilaalta pitäisi juuri minkään patin ollessa kyseessä evätä pääsy tutkimuksiin. Päinvastoin.
Toki yhteydenottoni aikaan pandemia oli aktiivisimmillaan, eikä se tietenkään ole yksin hoitajan vika. Hän suoraan sanoi, että pandemian takia lääkärit eivät nyt asiaa kerkeä tutkimaan. Mutta jos vähän ennustajaa leikin, niin yhteydenottoani tuskin on mihinkään kirjattu. Nämä käytännöt on saatava muuttumaan, että potilaan oikeudet toteutuu.
Näin se makrotasolla näkyy miten pandemian takia terveydenhuollon perustehtävät vaarantuu ja ihmisiä jää potentiaalisesti vakavien sairauksien osalta hoitamatta. Mutta katsotaan mihin tämä kääntyy.
Moi! Millanen tilanne sulla on nyt?
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHei, mitä sinulle kuuluu nyt?
VastaaPoistaMiten voit? Monesti täällä käynyt ja miettinyt sun tilannetta.
VastaaPoistaItselläni on kaksi sukulaista kuollut syöpään ja molempien kohdalla diagnoosista tai epäilystä hoitoon pääseminen kesti aivan liian pitkään. Toisessa tapauksessa paperit oli ilmeisesti unohtuneet jonkun pöydälle ja toisessa asiaa palloteltiin osastolta ja lääkäriltä toiselle kunnes oli jo liian myöhäistä. Mistään uusista ja olemassa olevista hoidoista ei tietenkään ollut edes puhetta ja potilaan niistä kysellessä sai lähinnä välttelyä. Kyse ei ole pandemista, vaan suomalaisen terveydenhuoltosysteemin totaalisesta petoksesta potilaista kohtaan. Yksittäisillä lääkäreillä ja hoitajilla on hyvä osaaminen alaansa ja hoitojen suhteen, mutta ongelma se, että hoidot eivät parasta mahdollista laatua ja niihin pääseminen kestää liian pitkään. Kukaan ei joudu vastuuseen, koska voidaan aina vedota siihen, että "tauti johtaa kuolemaan" ja omaisilla on muutenkin raskasta sairauden ja mahdollisen menehtymisen kanssa. Tämä asia tulee monelle yllätyksenä ja selviää vasta kun itse tai omainen sairastuu.
VastaaPoista