13,5 litraa

Yöllä olin saanut nukuttua pisimmillään kolmen tunnin pätkän, joka noin "pitkänä" päättyi nopeatahtiseen ravaukseen kohti vessaa. Muuten uni koostui tunnin-parin pätkistä. Hyvin on vessasidonnaista tämä tiputuksessa oleminen, eikä silloin tarvitse pitkistä unista haaveilla

Laskeskelin huvikseen, että paljon tällä kertaa sytostaatteja suoneen lasketaan ja 13,5 litraa on vastaus. Taukoamatta. Loppuun tulee vielä kahdeksan tunnin nesteytys, mutta sekin tulee putkeen sytojen jälkeen. Melkoinen setti tällä kertaa.

Eilinen vellova olo onneksi korjaantui parilla tabulla ja nyt ei juurikaan huonosta olosta ole tarvinnut kärsiä. Nestekin alkoi kiertää, joten turpoamaankaan en pahemmin ole päässyt. Avopuolison eilen käydessä sanoi hän, että kuulemma kakkoshoidossa olin näyttänyt melkoiselta pallopäältä. Liekö ollut kortisonien vai nesteytyksen aiheuttamaa, mutta nyt ei sellaista ole ainakaan vielä näkyvissä.

Perinteinen hikkakkin on taas aktivoitunut ja yrittää väkisin puskea esiin. Minä tietysti taistelen sitä vastaan ja toivon, että ei pääse tällä kertaa yllättämään. Se on nimittäin huomattavasti helpompi pitää poissa kuin saada pois. Sekin vaan on niin ovela, että yllättää silloin, kun sitä vähiten odottaa ja jää sitten sitkeänä päälle. Tuostakin on ihan mahdoton sanoa, onko se jo psykologista tuo hikan tuleminen vai aidosti sytostaateista johtuvaa. Ehkä molempia.

Verikokeet paljastivat hemoglobiinin olevan hieman alle ala-rajan, mikä sekin on näissä syöpätouhuissa normaalia, mutta missään veritiputusta tietävissä lukemissa ei kuitenkaan vielä olleet. 110 tietämillä oli lukemat ja veripusseja kaivellaan yleensä silloin, kun ne ovat lukemissa 90. Nesteytyksetkin voivat arvoa laimentaa, joten ihan luotettava mittaustulos se ei juuri tällä hetkellä ole. Muut veriarvot olivat lääkärin sanomana priimaa.

Faija kävi tänään ja pyysin tuomaan pizzaa mukanaan. Maistui hyvältä! Päälle vielä munkkikahvit, niin nyt on saatu päivän terveysruoatkin. Alakerran kahvion kahvia toki, koska osaston kahvi haisee etovalle. Kuten myös maito.

Hoitokin jatkossa hieman muuttuu ja ainakaan tämän hoidon jälkeen ei enää pikkuhoitoa anneta, joten luvassa on täydet kolme viikkoa toipumista ilman sytostaatteja. Jei! Ymmärtääkseni sitä pikkuhoitoa ei tule enää ollenkaan. Eihän se kauaa kestä, mutta kuitenkin se aina yksi ylimääräinen reissu tänne on, joten ei sen poisjäänti haittaa.

Jos Jorma ei pahasti jätätä, niin nesteet on liruteltu lauantaina illalla yhdeksään mennessä, jonka jälkeen pääsen himaan. Jos siis ei ole mitään ylimääräistä ilmaantunut. Eli siihen asti tässä pitää vielä ajanvietettä keksiä ja kiitos vaan anonyymille sähköpostin lähettäjälle - Whos line is it anyway toimii siinä loistavasti!


t. Madratios