maanantai 6. toukokuuta 2013

Kotona

Se olis enää yksi jäljellä! Tai mistä sitä tietää, mutta ainakin tällä erää. Illalla imaisin viimeiset jälkinesteet, jonka jälkeen mut laskettiin taas kerran himaan. Kello taisi lähennellä taas yhdeksää, mutta ei sen väliä. Kotona on kiva olla.

Olokin oli näin perstuntumalla aikaisempia kertoja parempi, vaikka tokihan se meni taas ilta tuossa sohvalla jumittaessa. Sytokrapulan ensimmäisen yön unet menee aina kovin levottomaksi ja katkonaiseksi, joten tuskin viime yönä levättyä kauheasti tuli. Tokikin olihan siellä pohjilla jo nelisen päivää makoilua sairaalassa. Nyt tosin on näin ykköspäiväksi ihan pirteä olo.

Pientä äklötytä kieltämättä vielä ruoan suhteen on, mutta sain mä sentään vietyä itseni koirien kanssa ulos. Ei mikään kovakuntoinen fiilis, mutta kyllä mä sen 30min. Jaksoin haikkailla. Ja ihan rahkaakin sain jo näin ensimmäisenä päivänä uppoamaan, joten hyvissähän tässä ollaan.

Kohta pitäisi lähteä valumaan magneettikuviin, joten pitänee vielä yrittää jotain ruokaa saada alas. Ettei sitten nälän takia tule huono olo siellä tuubissa. Otan kyllä myös temestaa matkaan, niin menee näin heti hoidon jälkeen vähän helpommin se makoilu. 


t. Madratios


1 kommentti:

  1. Voi että: Loppu häämöttää sytostaateille tuossa tuokiossa! Kuinka hienoa! Ryhdypä jo suunnittelemaan juhlia...

    VastaaPoista