torstai 13. syyskuuta 2012

Day 2

Viime yönä en nukkunut paria tuntia pidempään. Oli punainen sytostaatti valumassa keskiyöstä aamuviiteen ja se on punainen siksi, että on kudokselle myrkyllistä. Näin se on ilmeisesti helpompi nähdä, jos ei mene suoneen. Ja jos se ei mene suoneen, niin se menee silloin kudokseen tuhoten sitä, aiheuttaen kuoliota. Tottahan se niin paljon jännitti, että valvomiseksi meni. Tuo perhanan kanyyli antaa vielä jomotuksen tunteita, joita tulee kuulosteltua vähän liiankin tarkkaan. Välillä se sen verran kipuileekin, että ei varmaan olisi ilman tippaakaan saanut nukuttua. Se ei siis ole mitään asteikon kärkipään kipua, mutta sellaista ikävää ajoittaista jomotusta. Ehkä te tiedätte. Myös pitkät nesteytykset olivat tehneet työtänsä, ja sain ravata yöllä tunnin välein WC:ssä.

Aamurutiinina osastolla on ilmeisesti verikoe, joka minultakin tultiin ottamaan kahdeksalta aamulla. Olin nukkunut siihen mennessä pari tuntia ja enpä ole hetkeen niin ulapalla ollut, mitä sillä hetkellä. Vähän on hatarat muistikuvat, mutta pidemmän tovin siinä hoitajalta tenttasin missä ollaan ja miten oon tänne joutunu. Ihailtavan sitkeästi näytteenoton lomassa yritti asiaa selittää, vaikka siinä vaiheessa ei hissi ihan ylös saakka kulkenutkaan.

Näytteenoton jälkeen iski äkillinen pahoinvointikohtaus. Se hyöki päälle kuin yleinen syyttäjä, mutta puklut onnistuin lääkkeiden avulla välttämään. Näin kokemuksena se oli melko voimallinen ja yllätyin, miten nopeasti ja vahvasti se iski päälle. Sain Emendiä, vatsansuoja-ainetta sekä jotain kielen päälle sulavaa lääkettä, joka hoiti tilanteen normaaliksi kymmenessä minuutissa. Olin unohtanut ottaa eilisen Emendin, joten sekin voinee olla syynä huonoon oloon. Hyvä minä. Tehokkaita lääkkeitä siis, mutta aamupala jäi kuitenkin väliin.

Nyt on menossa 24h breikki tiputuksista, eli saan liikkua ilman Jormaa tämän päivän ajan. Tulevana yönä tulee taas punainen sytostaatti 4h annoksena, ja huomenna pääsenkin kotiin. Ei tämä nyt siis ihan tuota luvattua aikaa kestänyt, mutta en ajatellut valittaa asiasta. Seuraava sessio tuleekin jo viikon päästä, mutta se on lyhyt. Jotain 40-50 viikon väliin tulee sytostaattihoito kestämään, joten taitaa tutuksi tulla. Saan kuulemma jossain vaiheessa rintakehään asennettavan laskimoportin, joka helpottaa päivittäistä elämää osastolla. Sen asentamisen jälkeen ei enää tarvitse asennella kanyylia, vaan kaikki aineet saadaan sen kautta kiertoon.

Sain uuden huonekaverinkin. Vanhempi herrasmies jälleen ja puheliasta sorttia. Eipähän tule tylsää :)


t. Madratios


3 kommenttia:

  1. Ota ehdottomasti se portti! On helppo!
    Mitä sytostaatteja saat? Minua kun kauheesti kiinnostaa nuo aineet ja niiden käyttöaiheet.
    T: Eevis Nuppien palstalta

    VastaaPoista
  2. Olen seurannut alusta asti blogiasi. Voimia ja valoisaa mieltä hoitoihisi! Toivottavasti olosi ei ole kovin kurja. Pahoinvointi on todella inhottava sytostaattien sivuvaikutus, mutta onneksi siihen on hyvät lääkkeet. Tsemppiä ja kaikkea hyvää päivääsi!
    t. Jaana

    VastaaPoista
  3. Moi Eevis: Portin toki otan heti, kun se mulle vaan luvataan asentaa. Vielä eivät osanneet sanoa sen aikaulusta mitään. En myöskään jaksanut kysellä noista sytostaateista, kun ovat mielestäni niin pelottavia aineita. Saan ensi kerralla jonkin kaavion, josta nuo aineet selviävät, niin voin sitten postailla tänne mitä siellä kiertoon annetaan.

    Jaana: Kiitos kommentistasi. Kyllä se tästä taas ehkä lähtee :)

    VastaaPoista