keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kirvelevä kylki

Nyt, kun tuo rintalihaksen pistävä / viiltävä / kirvelevä kipu on tullut vähän väliä niin, että on saanut karjaista useammankin kerran äkillisesti iskevästä kivusta, niin rupesin paikallistamaan syntylähdettään. Kyllä osaa olla vittumaisen tuntuinen parin sekunnin jakso, kun se viiltää. Ampiaisen pisto, lihassäikeen repeäminen, kirvely - miten tuotakin nyt sitten kuvailet.

Pitkään tuota aluetta sormin painelin ja välillä kipupiste tuntui löytyvänkin, mutta katosi aina lopulta. Kokeilin painella vähän kovempaa ja syvemmälle ja sieltähän se kylkiluun päältä rintalihaksen alta lopulta löytyi. Kipeä kohta, jossa ei kuitenkaan mitään muodostumaa tunnustellen löydy. Mihinkään sitä en ole iskenyt ja takuulla mitään sellaista en ole tehnyt, mikä tuon selittäisi.

Sormin painellen se tuntuu siltä, kuin olisi johonkin kolahtanut, mutta itsestään tuleva hetken viiltävä kipu on toista luokkaa. Sellaista en painellen saa aikaiseksi. Pientä kirvelyn tunnetta sieltä esiin hieromalla saa, mutta ei mitään tuohon äkilliseen kipuun verrattavaa.

Jos siis bussissa tai jossain muualla näette tai kuulette äkillisesti kovaan ääneen kiroilevan miehen, joka pitelee rintaansa, niin se olen sitten minä.


t. Madratios

5 kommenttia:

  1. No moi! Ei ehkä ihan kuulosta tän "kiusanhengen" oireilta. Sulla on kyllä ollut ihan tarpeeksi näitä hankaluuksia. Toivottavasti ohimenevää. Oon menossa viikonloppuna keskustaan. Jos kuulen karjuntaa, tuun moikkaamaan.

    Pidä pääsi kunnossa!

    Terv. Tellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaista pientä kiusaa on joo ollut, mutta kyllähän näiden kanssa elää, kun vakavammat jutut vain tajuaa pysyä poissa.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Mä olen sitten se joka hyökkää antamaan elvytystä vaikkei olisi tarvettakaan, once a nurse.. :D

    Luin tässä taannoin blogisi läpi ja jäin taustalle haamuilemaan. 6 vuotta hoitoalaa lukeneena ja esim gynekologista syöpää sairastavien kanssa työskennelleenä aihe on tuttu ammatillisesti, mutta myös (onneksi iäkkäämmän) läheisen menettäneenä koskettaa lähemminkin. Oman ikäiselle osuessa tuntuu vaan niin paljon ilkeämmältä, epäreilu maailma kun nuorten pitää tämmöisiä pirulaisia saada itseensä!

    Mutta osaat kirjottaa hienosti siitä kaikesta mitä läpi käyt, uskoisin auttavan varmasti myös samassa tilanteessa olevia. Jatka samaan malliin, meitä ajatuksin vierellä kulkijoita on varmasti paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan nämä vähän pirullisia juttuja, mutta onneksi kuitenkin aika harva nuori loppuviimein tämän pääsee kokemaan. Parempi tietysti, ettei yksikään.

      Toivottavasti tekstit tosiaan auttaa samassa tilanteessa olevia. Itseäni ainakin, vaikka ei tässä nyt kertaakaan vielä mikään oikeasti paha paikka, diagnoosin kuulemista lukuunottamatta, ole ollutkaan.

      Poista